HYVINVOINTI Yhteiskunnan palvelut vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, josta päättäjät ovat vastuussa. Ihmiset tekevät johtopäätöksiä yhteiskunnan päätöksenteon laadusta.

Valtakunnallinen pääjuhla Kuopiossa

Tapahtumia on riittänyt. Koulutuksesta on puhuttu Maailman opettajien päivänä, joka pidettiin 5.10.2018. Koulutuspalvelut ovat merkittävä tekijä yhteiskunnassa. Pisa-tutkimusten avulla  selvitetään kouluaineiden osaamisen laatua. ja saadaan välillistä tietoa yhteiskunnan koulutuksen arvostuksesta. Koulutuspalvelut on aikansa tuote, jonka kehittäminen on tapahtunut vaiheittain. Tutkimuksissa on pohdittu maamme koulutuksen kehitystä ja  lainsäädännön hallinnollisia ratkaisuja  ja tuloksia.

Monia kiinnostaa historiaan kuuluva  asia, kun maassamme siirryttiin 1970-luvulla keskustelua aiheuttaneeseen peruskoulujärjestelmään. Poliittisen  päätöksenteon vastuulliset henkilöt huomasivat, että koulutuksen rinnakkais- ja umpiperistä on päästävä eroon. Asian kohdalla on todettava, että suuri uudistus toteutettiin monen vuoden aikana eli vuosina 1972 - 1978. Olisiko kyseisestä suuren uudistuksen menettelystä opittavaa? 

Ajankohtainen ja puhutteleva  tilaisuus on ollut myös Vanhustenpäivän valtakunnallinen pääjuhla, joka pidettiin Kuopion kaupunginteatterin tiloissa 7.10.2018.  Minna-näyttämö oli esiintymispaikkana, jossa tapahtuvia ohjelmia seurattiin. Vanhustenpäivää on vietetty vuodesta 1954 lähtien lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina.                                                                           

Vanhustenpäivä ja -viikko, jotka Vanhustyön keskusliitto on käynnistänyt, ovat maassamme monina vuosina juhlittuja valtakunnallisia tapahtumia. Vanhustenviikkoa vietetään 7.10.-14.10.2018: "Iloa toimeliaisuudesta - Aktivitet ger glädje." Vanhustenviikon suojelija on tasavallan presidentti Sauli Niinistö, jonka lähettämä viesti luettiin Kuopion kaupunginteatterin osallistujille. Tässä kohdassa muistuu hyvin mieleen liikunnallinen ja toiminnallinen Kuopio Jukola 2014 -suunnistustapahtuma.

Minna-näyttämön ohjelmien seuraajat tietävät elämänkokemuksensa ja koulutuksensa perusteella, mitä tapahtumia Suomi on kohdannut historian kuluessa. Maamme jälleenrakennus vil­kastutti sodan jälkeen kulttuu­ri- ja sivistystoimintaa. Esimerkiksi perusrakenteiden suunnittelu ja päätöksenteko ovat olleet tärkeitä koulutuspalveluja kehitettäessä.  Ratkaisuja tehtäessä on pohdittu muun muassa, millaiseksi muodostuu koulukasvatuksen ja kouluopetuksen alueellinen saatavuus. 

Koulutuspolitiikassa avainsana on ollut muutos, jonka kanssa koulutoimen vastuulliset henkilöt ovat olleet tekemisissä. Toiminnassa on tähdentynyt vuorovaikutuksen merkitys. Taloudelliset voimavarat ovat vaihdelleet niinä aikoina, jolloin koulutuspalveluja on pyritty kehittämään. 

Koulutuspalvelujen laadun ymmärtämistä ja sisäistämistä auttaa tutkimus, jonka avulla selvitetään koulutuspolitiikan hyvinvointitavoitteiden toteutumista. Koulutuksen avulla saavutettu ammatillinen osaaminen edistää yhteiskunnan tavoitteiden toteutumista.

Koulutuspalveluja koskevien tutkimusten tarkoituksena on saada vastauksia, miten päätöksenteon ja palvelujen käyttäjien näkemykset vastaavat toisiaan.  Kysymystä voidaan pohtia yhteiskunnan tuottamien ja rahoittamien  palvelurakenteiden laadukkuuden kannalta. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta ollaan huolestuneita, kun koulutuspalveluja supistetaan.

Palvelujen uudistamista ohjaa huolellisesti ja kiireettömästi laadittu lainsäädäntö, jonka varmistaa perustuslaki. Säädetyt lait sisältävät esimerkiksi koulutuksen suunnitteluperiaatteita, jotka tyydyttävät yhteiskunnan koulutustarpeita. Opetusta ja koulukasvatusta varten säädetyt lait kattavat yliopistoissa ja korkeakouluissa järjestettävän koulutuksen ohella myös opetusministeriön alaisen muun tarvittavan koulutuksen.   

 Koululainuudistusten yhteydessä puhutaan kulttuurisista uudisteista, jotka sisältävät koululainsäädännön arvolähtökohtia. Koulutuksesta vastuussa olevat suunnittelijat ja päättävät henkilöt joutuvat miettimään tarkoin lainsäädännön sisältämiä koulutuspoliittisia velvoitteita, miten ne toteutuisivat parhaiten käytännön tasolla.                                                                                   

Koulutuspoliittisia menettelyjä lähestytään koulutuksellisen tasa-arvon käsitteen pohjalta. Koulutuksellista yhdenvertaisuutta arvioitaessa priorisointinäkökulma on yhteydessä opiskelijoiden koulutukseen valikoitumiseen, opinnoissa menestymiseen, työelämään sijoittumiseen ja työelämässä menestymiseen. Yksilötason hyvinvointitavoitteet  toteutuvat parhaiten, jos henkilöllä on mahdollisuudet jatkuvaan koulutukseen, jota hän tarvitsee eri elämäntilanteissa.

Koulutuksen kehittämiseen on kiinnitetty huomiota mietinnöissä, joissa otetaan kantaa koulutettavien mahdollisuuteen integroitua järjestettyihin koulutuspalveluihin. Tavoitteen onnistunut toteutuminen on silloin riippumaton iästä, sukupuolesta, varallisuudesta ja asuinpaikasta. Elinikäisen koulutuksen periaate on myös ollut esillä julkisuudessa. Muun muassa tieto- ja viestintätekniikan kysymysten ratkaisuissa yhteiskunnan  on otettava huomioon eri väestöryhmien tarpeet.

 

Hyvää Maailman opettajien päivää, joka oli  5.10.2018.

Hyvää Vanhustenviikkoa, joka on 7.10. - 14.10.2018.

 

Vuoden 2018 terveisin

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat