HYVINVOINTI Yhteiskunnan palvelut vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, josta päättäjät ovat vastuussa. Ihmiset tekevät johtopäätöksiä yhteiskunnan päätöksenteon laadusta.

Yhteiskunnassa pohdittavaa

Johan Vilhelm Snellman pohti aikoinaan esimerkiksi koulutusta, joka on tärkeä tekijä yhteiskunnan toiminnan kannalta. Hänen ajatuksensa, joihin palataan jatkuvasti, ovat säilyneet. Tässä kirjoituksessa käsitellään niitä kysymyksiä, joita J. V. Snellmankin on miettinyt. Miten hän hahmottaisi ja ymmärtäisi nykyisiä suuria rakenteellisia suunnitelmia ja hankkeita?

J. V. Snellman (12.5.1806 Tukholma - 4.7.1881 Kirkkonummi) oli fennomaani 1800-luvun Suomessa ja vaikutti suomen kielen asemaan ja Suomen markan käyttöönottoon. Suomen suuriruhtinaskunnan aikana J. V. Snellman  toimi suomalaisena filosofina, kirjailijana, sanomalehtimiehenä ja valtiomiehenä. Häntä pidetään Suomen kansallisfilosofina ja kansallisena herättäjänä.

Sivistystä arvostavassa yhteiskunnassa järjestetään sellaisia koulutuspalveluja, jotka tyydyttävät ihmisten hyvinvointitarpeita. Perustellusti kysytäänkin, miten tavoite toteutuu. Koulutusta arvioitaessa kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen sijoittamiseen ja mitoitukseen sekä toiminnalliseen sisältöön.  

Koulutustavoitteiden saavuttaminen vaatii muun muassa sitä, että kasvatus- ja opetussektorilla on riittävästi kasvatus- ja opetushenkilöstöä. Koulutuksen on oltava lisäksi motivoivaa ja siinä viihdytään. Haastetta riittää. Toivotaan myös sitä, että opettajankoulutus kouluttaisi opiskelijoita sillä tavoin, että heillä olisi vahvat tiedot sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen alueesta.

Opettajankoulutuksesta opiskelija valmistuu tulevaan ammattitehtävään, joka vaatii teoriatuntemuksen ohella käytännön kasvattamisen ja opettamisen taitoa. Opiskelun aikana on saatava vankka tuntuma haasteelliseen arkielämän kasvatus- ja opetustyöhön.                       

Kasvattajan ammattitaito näkyy siinä, miten hän pystyy sopeutumaan muuttuviin oloihin ja hallitsee erilaisten kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. On tiedettävä mahdollisimman hyvin kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet ja välivaiheet, joita tarvitaan kasvatus- ja opetusprosessien hahmottamisessa. 

 Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteisiin pyrkivä työ vaatii myös kiinteää kodin ja koulun yhteistyötä. Kasvatus- ja opetustapahtuman onnistumista voidaan pohtia henkilöiden vuorovaikutustekijöiden kannalta. Kasvatus- ja opetusprosesseja seurataan ja arvioidaan eri tavoin. Miten perusteltua on laittaa kouluja paremmuusjärjestykseen, kuten keväisin tehdään?

Koulutuspalvelujen laatu on yhteydessä henkilöstön ammattitaidon ohella koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin ja toimintavarmuuteen sekä turvallisuuteen. Viime aikoina on keskusteltu koulun turvallisuustekijöistä painavasti. Koulutuksen laatua arvioitaessa on selvitettävä, miten koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien tavoitteet kohtaavat toisiaan.            

Yhteiskunnan järjestämän koulutuksen on oltava oikeudenmukaista ja syrjäytymistä estävää. Koulutusratkaisut ovat koulutuspolitiikan arvoihin liittyviä hallinnollisia suorituksia. Koulutuspalvelujen järjestyminen ilmaisee yhteiskunnan laadukkuutta, jos koulutuspalvelut ovat saatavilla. Yhteiskuntapolitiikan avulla vaikutetaan siihen, missä määrin yhteiskunnan tuottamat ja rahoittamat koulutuspalvelut vastaavat ihmisten odotuksia.

 

Hyvää Eurooppa-päivää

Hyvää helatorstaita

Hyvää J. V. Snellmanin päivää

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi 

Kuopio

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

HUOM! Tärkeä tiedote Suomen työvoimapalveluiden osalta (anteeksi Veikko, ei ihan aiheeseen, mutta aihekokonaisuuteen kylläkin):

Huomaattehan, että - -"Eures-asetuksen 11 artiklan mukaan jokaisen jäsenvaltion on perustettava kansallinen hyväksymisjärjestelmä viimeistään 13.5.2018. Kansallisen järjestelmän nojalla päätetään uusien toimijoiden mukaan tulosta Eures-verkostoon, seurataan niiden toimintaa verkostossa sekä tarvittaessa perutaan niiden hyväksynnät.

Esityksellä perustettaisiin Eures-asetuksen edellyttämä kansallinen hyväksymisjärjestelmä. Esitys liittyy pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan, jonka mukaan yksityisten työvoimapalveluiden roolia erityisesti helpoimmin työllistyvien palveluissa lisätään."- -

Lähde:

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170196

---

Miksi tästä ei ole ollut julkisuudessa mitään, että "jäsenvaltion on perustettava kansallinen [Eures]-hyväksymisjärjestelmä viimeistään 13.5.2018"?

Siis käytännössä jo ylihuomenna!?

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Yrittajat.fi: "Eures-työnvälitys avataan myös yritysten käyttöön"

- -"Uudet jäsenet ja kumppanit [ts. yksityiset työvälitysfirmat] voivat hyödyntää liiketoiminnassaan Euresin laajoja työnhakija- ja ansioluettelotietokantoja sekä työpaikkailmoituksia, Eures-verkoston yhteistyötä sekä Euroopan laajuisia verkkorekrytointitapahtumia. Ne voivat myös tarjota Euresin piirissä kansainvälisen rekrytoinnin oheispalveluita: asettautumispalvelua, koulutuksia ja valmennuksia." - -

https://www.yrittajat.fi/uutiset/571495-eures-tyon...

---

Näinkö meidän suomalaisten työnhakijoiden yksilölliset työnhakutiedot ansioluetteloineen jaetaan Euresin avulla koko EU:n käyttöön - niin julkisille kuin yksityisillekin työvoimatoimijoille "markkinamiesten" raadeltaviksi?!

Aiheesta on käytävä laajempi arvokeskustelu: nyt näyttää, että asiassa mennään täysin sammutetuin lyhdyin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset