HYVINVOINTI Yhteiskunnan palvelut vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, josta päättäjät ovat vastuussa. Ihmiset tekevät johtopäätöksiä yhteiskunnan päätöksenteon laadusta.

Pääsiäisen paikka

Kristillistä pääsiäisen sanomaa muistellaan syvällisesti pääsiäisen aikoihin. Miksi pääsiäistä oikein vietetään? Mitä tapahtui kiirastorstaina? Mikä on pitkänperjantain sanoma, jonka liturginen väri on musta? Pääsiäispäivänä liturginen väri vaihtuu valkeaksi, mikä kuvaa kristillisen sanoman luonnetta. Pääsiäiseen liittyviä tapahtumia kuvataan tässä valitulla tavalla. Lukijat syventelevät mielessään kirjoitusten sisältämiä ajatuksia. Syventely on yhteydessä esimerkiksi omiin  kokemuksiin. Ihmiset pohtivat, miksi pääsiäisen paikka vaihtelee. Pääsiäispäivä oli 4. huhtikuuta vuonna 2010, nyt puolestaan 20. huhtikuuta.  Tässä kirjoituksessa viitataan kalenteriin.

Mikael Agricola on ollut suomenkielisten sanojen aktiivinen tuottaja. Tietääkö monikaan, että Agricolan keksimä uudissana on muun muassa pääsiäinen, jota ilmiötä tässä esityksessä lähestytään?  Pääsiäinen tarkoittaa sisällöltään tietyn kestoisen paastonajan loppumista. Pääsiäisen aika kiinnostaa ihmisiä. Monet muistavat pääsiäisen paikan määrittelyn, joka liittyy kevätpäiväntasaukseen. Pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Juutalaisten pääsiäinen  on myös kevätpäiväntasauksen aikoihin ja sidoksissa kalenteriin. Pääsiäisen juhla kuvaa Egyptin orjuudesta vapautumisen muistamista.

Koulussa on tullut tutuksi saksalainen matemaatikko Carl Friedrich Gauss. Hän on keksinyt, että pääsiäisen paikka voidaan määrittää matemaattisesti ja sijoittaa oikeaan paikkaan kalenterissa. Opiskelijoita kiinnostaa Gaussin käyrän ohella matemaatikon henkilöhistoria. Gaussille pääsiäisen paikan määrittäminen laskemalla on ollut helpohko.  Hän suoriutui 10-vuotiaana nopeasti opettajansa antamasta tehtävästä, jossa oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että saisi olla rauhassa, kun antaa kylliksi vaikean tehtävän ratkaistavaksi. Toive ei kuitenkaan toteutunut.

Pääsiäisen paikka on yhteydessä kuun kiertoon. Siitä muistuu mieleeni julkisuudessa ollut tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi. Täytyy seurata tähtitieteen saavutuksia. Pääsiäinen on kristillisen perinteen juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväisen luonnon ja elämän vertauskuvat liittyvät pääsiäiseen. Pääsiäisenä pohditaan myös ruokakulttuuria. Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva.

Niin sanottu hiljainen  viikko alkaa palmusunnuntaista. Hiljaista viikkoa kutsutaan myös pyhäksi viikoksi,  suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Hiljaisen viikon läheisyys tuli tutuksi, kun virpojat soittivat ovikelloa. Se tapahtui sunnuntaina eli virposunnuntaina. Sade ei näyttänyt virpojia haittaavan. He kysyivät reippaasti tutuilla sanoilla, saammeko virpoa: - Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka. Oletan, että virpojat otetaan mielellään vastaan.

Hiljaisen viikon jokaiselle päivälle on annettu kiinnostavat nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen seuraa toinen pääsiäispäivä. Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa.

Koulujen taideaineiden yhteydessä  askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia.  Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia. Monia kiinnostavat pääsiäisen erikieliset vastineet, joita ovat esimerkiksi påsk, Easter ja Ostern sekä  Пасха ja Πάσχα.  Kun niihin perehtyy, sanojen kulttuurilliset  ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.

Tässä käsiteltiin pääsiäistä tehtävän mukaisesti.  Lukijat laajentavat mielessään esitettyjä asioita omakohtaisen ajattelunsa, tietämyksensä ja kokemustensa myötä.  Jokainen kappale kannattaa miettiä sisällön puolesta. Tämä kirjoitus valmistui rauhallisissa merkeissä. Meno oli toisenlaista äskettäin tapahtuneessa televisiokeskustelussa. Mielenkiintoista nähdä, miten tämä pääsiäistä koskeva kirjoitus otetaan vastaan.

 

 

Pääsiäisterveisin

 


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

 


Kuopio 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Kukin ottaa pääsiäisensä tavallaan. Hyvä,että on traditionaalisia juhlapyhiä,jolloin ihmiset saavat rauhoittua. Kova bisnes ja kilpailu haittaavat rauhaa. Ihmiset ovat tottuneita siihen,että ostospaikat ovat kaiken aikaa auki,joka haittaa hiljentymistä ja levottomia ihmisiä. Monet ovat suorastaan riippuvaisia shoppailustaan ja tapahtumista,jollei koko ajan tapahdu jotain, on "tylsää". ADHD-tyyppiset oireet lisääntyvät,jotka sitten aiheuttavat stressiä,työuupumusta ja loppuunpalamista. Hengen ravinnosta ei ole enää tietoakaan.

Käyttäjän veikkovilmi kuva
Veikko Vilmi

Aihetta käsittelevä linkki:

http://www.savonsanomat.fi/lukijoilta/keskustelupa...

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Käyttäjän PauliRuotsalainen kuva
Pauli Ruotsalainen

Kirjoitit Veikko hyvin laaperäisen selostuksen pääsiäsien historiasta. On kuitenkin muistettava, että ennen muinoin suomalaiset viettivät ihan tosenlaisella rituaalilla pääsiäistä ennen kristinuskoa. Pakanamaissahan ei tiedetty mitään syvällistä tapahtumasarjaa. Lienee perintönä pääsiäis kokot ja muut rituaalit. On kuitenkin ilahduttavaa, ettei olla palattu yhteiskunnassa siihen pimeään aikaan, jolloin tieto ei ollut kohdannut, miksi pääpiirteittäin pääsiäistä nykyisin vietetään

Käyttäjän veikkovilmi kuva
Veikko Vilmi

Aihetta käsittelevä kommentti:

http://www.savonsanomat.fi/lukijoilta/keskustelupa...

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Käyttäjän veikkovilmi kuva
Veikko Vilmi

Aihetta käsittelevä linkki:

http://historianet.fi/uskonnon-historia/paeaesiaei...

Tervesin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Ihmiskunnan tarkin ja seikkaperäisin kertomus Pääsiäisen tapahtumista selostetaan seuraavissa teksteissä. Olen lähes satunnaisesti valinnut muutamia näytteitä. Koko juridisen tarkka selostus löytyy viitteistä. Asiantuntijan kommentit kiinnostaisivat varmaan minua ja muita lukijoita!
=

Oikeuskäsittely Pilatuksen edessä
(perjantaiaamuna, huhtikuun 7. päivänä vuonna 30 jKr, juliaanisen kalenterin mukaan)

UB(1987.1) 185:0.1 VÄHÄN kello kuuden jälkeen tänä perjantaiaamuna, huhtikuun 7. päivänä vuonna 30 jKr, Jeesus tuotiin roomalaisen prokuraattorin Pilatuksen eteen. Pilatus hallitsi Juudeaa, Samariaa ja Idumeaa suoraan Syyrian legaatin alaisena. Temppelinvartijat toivat Mestarin köytettynä roomalaismaaherran eteen, ja mukana tuli viitisenkymmentä hänen syyttäjäänsä, joihin kuuluivat sanhedristioikeus (etupäässä saddukeuksia), Juudas Iskariot ja ylipappi Kaiafas sekä apostoli Johannes. Hannas ei ilmaantunut Pilatuksen eteen.

(1990.4) 185:2.9 Kun ylipappi ja muut olivat kuulleet Pilatuksen äskeiset sanat, he viittasivat paikalle oikeusistuimen kirjurin, joka sitten ojensi
Pilatukselle Jeesusta vastaan esitetyt kirjalliset syytökset. Ja syytökset kuuluivat seuraavasti:
”Sanhedristioikeusistuimen nimessä toteamme tämän miehen pahantekijäksi ja kansakuntamme villitsijäksi, sillä hänen viakseen on luettava:
”1. Kansakuntamme turmeleminen ja kansamme yllyttäminen kapinaan.
”2. Se, että hän kieltää kansaa maksamasta henkiveroa keisarille.
”3. Se, että hän kutsuu itseään juutalaisten kuninkaaksi ja opettaa uuden valtakunnan pystyttämistä.”
Jeesusta ei ollut säädösten edellyttämällä tavalla kuultu eikä lain edellyttämällä tavalla todettu syylliseksi yhdenkään esitetyn syytöksen osalta.

(1999.1) 186:2.1 Kun Jeesus pidätettiin, hän tiesi kuolevaisen lihallisessa hahmossa maan päällä suorittamansa työn olevan lopussa. Hänellä oli täysi ymmärrys siitä, minkälaatuisen kuoleman hän kohtaisi, ja hänen niin kutsuttujen oikeudenkäyntiensä yksityiskohdat eivät häntä suurestikaan kiinnostaneet.

(2000.5) 186:3.2 Heti kun Pilatus oli luovuttanut Jeesuksen roomalaissotilaille ristiinnaulitsemista varten, sanansaattaja riensi Getsemaneen ilmoittamaan asiasta Daavidille, ja viiden minuutin kuluttua juoksulähetit olivat jo matkalla Betsaidaan, Pellaan, Filadelfiaan, Siidoniin, Sikkimiin,Hebroniin, Damaskokseen ja Aleksandriaan. Ja näiden sanansaattajien viemä uutinen kertoi roomalaisten aikovan juutalaisvallanpitäjien itsepintaisesta vaatimuksesta ristiinnaulita Jeesuksen.

LUKU 187
Ristiinnaulitseminen
(2004.1) 187:0.1 KUN molemmat rosvot oli saatu valmiiksi, sotilaat lähtivät sadanpäämiehen johdolla kohti ristiinnaulitsemisen näyttämöä. Sadanpäämies, jonka vastuulla nämä kaksitoista sotilasta olivat, oli sama kapteeni, joka oli edellisenä yönä johtanut roomalaissotilaat pidättämään Jeesuksen Getsemanesta. Roomalainen tapa oli, että kustakin ristiinnaulittavasta henkilöstä määrättiin vastaamaan neljä sotilasta. Kumpikin rosvo ruoskittiin perusteellisesti, ennen kuin heidät vietiin ristiinnaulittaviksi, mutta Jeesukselle ei enää annettu fyysistä kuritusta; kapteeni epäilemättä ajatteli tätä ruoskitun jo tarpeeksi, ja kaiken lisäksi ennen kuin tätä oli edes tuomittu.
(2004.2) 187:0.2 Jeesuksen kanssa ristiinnaulitut kaksi varasta olivat Barabbaan tovereita, ja heiltä olisi riistetty henki myöhemmin yhdessä
johtajansa kanssa, ellei tätä Pilatuksen pääsiäisarmahduksen nojalla olisi laskettu vapaaksi. Näin Jeesus siis ristiinnaulittiin Barabbaan sijasta.
(2004.3) 187:0.3  Mitä Jeesus on kohta tekevä — alistuu kuolemaan ristillä — sen hän tekee omasta vapaasta tahdostaan. Ennakolta tästä kokemuksesta
kertoessaan hän sanoi: ”Isä rakastaa ja tukee minua, sillä olen valmis antamaan pois elämäni. Mutta minä otan sen taas haltuuni. Kukaan ei riistä
minulta elämääni — annan sen pois omasta halustani. Minulla on valta antaa se pois ja minulla on valta ottaa se takaisin. Sellaisen käskyn olen saanut Isältäni.”

(2006.5) 187:2.1 Sotilaat sitoivat Mestarin käsivarret ensiksi köysillä poikkihirteen, ja sitten he naulasivat hänen kätensä kiinni puuhun. Nostettuaan tämän poikkihirren paikalleen ja naulattuaan sen lujasti ristin pystyhirteen he sitoivat ja naulasivat hänen jalkansa kiinni puuhun yhtä pitkää naulaa käyttäen, joka lävisti molemmat jalkaterät. Pystypuussa oli sopivalle korkeudelle kiinnitetty iso vaarna, joka toimi jonkinlaisena ruumiinpainoa kannattelevana satulana. Risti ei ollut korkea, sillä Mestarin jalat olivat vain vajaan metrin korkeudella maasta. Hän pystyi näin ollen kuulemaan kaiken, mitä hänestä ilkeillen sanottiin, ja hän kykeni näkemään selvästi kaikkien niiden kasvojenilmeet, jotka niin ajattelemattomasti häntä pilkkasivat. Ja läsnä olevat kykenivät myös helposti kuulemaan kaiken, mitä Jeesus näinä pitkällisen piinan ja hitaan kuoleman tunteina lausui.

(2005.3) 187:1.5 Ristiinnaulitseminen ei ollut juutalainen rangaistusmuoto. Sekä kreikkalaiset että roomalaiset oppivat tämän teloitusmenetelmän foinikialaisilta. Edes Herodes kaikessa julmuudessaan ei käyttänyt ristiinnaulitsemista. Roomalaiset eivät koskaan ristiinnaulinneet Rooman kansalaista; tätä kunniatonta hengiltäottotapaa sovellettiin vain orjiin ja alamaiskansoihin. Jerusalemin piirityksen aikana, vain neljäkymmentä vuotta Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen, Golgata peittyi tuhansista ja taas tuhansista risteistä, joilla päivä päivän jälkeen menehtyi juutalaisrodun kukkein nuoriso. Se oli toden totta kaamea sato käsillä olevan päivän kylvöksestä.

(2010.3) 187:5.2 Vähän kello yhden jälkeen, raivokkaan hiekkamyrskyn aiheuttaman tihenevän pimeyden keskellä, Jeesuksen ihmisyyteen kuulunut tajunta alkoi heiketä. Hänen viimeiset armon, anteeksiantamuksen ja kehotuksen sanansa oli lausuttu. Hänen viimeinen toivomuksensa — joka koski huolenpitoa hänen äidistään — oli tuotu julki. Tänä lähestyvän kuoleman tuntina Jeesuksen ihmismieli ryhtyi toistamaan monia heprealaiskirjoitusten kohtia ja eritoten psalmeja. Ihmishahmoisen Jeesuksen viimeinen tajuinen ajatus liittyi siihen, että hän toisti mielessään psalmien kirjan jaksoa, joka tunnetaan nykyisin 20:ntenä, 21:ntenä ja 22:ntenä psalmina. Vaikka hänen huulensa usein liikkuivatkin, hän oli kuitenkin liian heikko lausuakseen varsin hyvin ulkoa osaamiaan sanoja, kun nämä tekstikohdat kulkivat hänen mielensä läpi. Lähellä seisovat onnistuivat vain muutaman kerran tavoittamaan jonkin lauseen, sellaiset kuin ”Minä tiedän, että Herra pelastaa voideltunsa”, ”Sinun kätesi saavuttaa kaikki minun viholliseni” ja ”Jumalani, Jumalani, miksi
minut hylkäsit?” Jeesus ei hetkenkään aikaa vähäisimmässäkään määrin epäillyt, etteikö hän ollut elänyt Isän tahdon mukaisesti; eikä hän milloinkaan epäillyt, etteikö hän nyt luopunut lihallisesta elämästään Isänsä tahdon mukaan. Hän ei tuntenut, että Isä olisi hänet hylännyt, vaan hämärtyvässä tietoisuudessaan hän vain lausui monia kirjoitusten kohtia, ja niihin kuului muiden muassa tämä kahdeskymmeneskahdes psalmi, joka alkaa sanoilla ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?” Ja tämä sattui olemaan yksi niistä kolmesta katkelmasta, jotka hän lausui sen verran selvästi, että paikalla olevat ne kuulivat.

(2013.7) 188:1.8 Daavid Sebedeusta ja Joosef Arimatealaista lukuun ottamatta vain muutamat Jeesuksen opetuslapset todellakin uskoivat tai ymmärsivät, että hänen oli määrä nousta kolmantena päivänä haudasta.
=

Suomenkieliset kännökset:
http://www.urantia.org/fi/urantia-kirja/lataa-uran...
183. Jeesus kavalletaan ja pidätetään
184. Sanhedrinin oikeusistuimen edessä
185. Oikeuskäsittely Pilatuksen edessä
186. Hetkeä ennen ristiinnaulitsemista
187. Ristiinnaulitseminen
188. Haudassaolon aika
189. Kuolleistanousu
190. Jeesuksen morontiailmestymiset
191. Ilmestymiset apostoleille ja muille johtohenkilöille
192. Ilmestymiset Galileassa

Käyttäjän veikkovilmi kuva
Veikko Vilmi

Aihetta käsittelevä linkki:

http://veikkovilmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166254...

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Käyttäjän veikkovilmi kuva
Veikko Vilmi

Aihetta käsittelevä linkki:

http://veikkovilmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166254...

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Toimituksen poiminnat